Hinthaara saattaa nimenä herättää ’sillä silmällä’ katseita, mutta nimen alkuperä tarkoittaa kuitenkin naaraspuolisen hirvieläimen karvaa (hind=sarveton hirvieläin ja hår=karva).

Tarinan mukaan nimi on peräisin Mustijokea ylös nousseilta viikingeiltä, jotka säikäyttivät liikkeelle joenpartaalla juomassa olleen hirvieläimen. Elikko jätti paetessaan kaarnakuoreen karvatupsun ja siitä syntyi paikannimeksikin Hindhår. Ajan mittaan se vääntyi suomenkielisten suussa Hinthaaraksi, viralliseksi suomenkieliseksi nimeksi se vahvistettiin silti vasta 1977.

Alueella on kuitenkin todistettavasti ollut asutusta jo ennen viikinkejä. Hinthaaran kartanon mailta on löydetty vasarakirves ajalta n. 2500-2100eKr ja viereisen Anttilan kylän pelloilta mm. pronssikautinen kirves n. 500-800ekr sekä joitakin pysyvästä asutuksesta kertovia kivikautisia esineitä. Veden pinta oli tuolloin 10-14 metriä nykyistä korkeammalla, joten alue oli suurelta osin rannikkoseutua.
Ilmaston kylmeneminen rautakaudella 500eKr – 400jKr vaikeutti ilmeisesti maanviljelystä niin paljon, ettei merkkejä asutuksesta siltä ajalta juurikaan ole.

Seuraavan kerran Porvoon jokisuistot (kohtuullisella varmuudella Mustijoen pohjukka) ja ehkä em. tarinan mukaan Hinthaarakin, olivat ruotsalaisten viikinkien käytössä poikkeamissatamina heidän matkoillaan itään ja takaisin.

Noin sata vuotta viikinkien jälkeen Birger Jaarli käytti alueesta nimitystä Portus Tavastorum, joka viitta siihen, että seudulla kohtasi hämäläisiä. Ensimmäisen kerran paikannimi Hindhåår löytyy kirjoitettuna vuodelta 1382.

Rälssin eli aatelin hallintaan Hinthaara joutui kokonaan 1600-luvulla, jolloin myös torpparilaitos kehittyi. Hinthaarassa vaikuttaneita rälssitiloja olivat Hinthaaran kartanon lisäksi Adlercreutzin suvun pitkään omistama Boen kartano ja Kortisbacka.

Ruotsin suurvaltaseikkailuissa Porvoon seutu jäi monta kertaa vihollisen saappaan alle, kun riehumassa kävivät etenkin venäläiset, mutta myös mm. tanskalaiset. Vierailijoista kärsivät etenkin kulkureittien varsien, kuten Hinthaarankin asujamisto ja kartanot. Hinthaaran ja Kortisbackan kartanot autioituivat täysin Ison vihan aikana 1700-luvun alussa.

Rautatien rakentamisen seurauksena Hinthaaran asema muodostui tärkeäksi ympäröiville kylille ja myös osalle Pornaisten pitäjää, ja kun Hinthaaraan perustettiin vielä nahkatehdas ja meijeri, kylästä muodostui 1900-luvun alussa tyypillinen asema-ja tehdasyhdyskunta kauppoineen ja kouluineen. Hinthaaran kartanon maiden palstoittaminen 1920-luvulla edisti alueen muuttumista myös tyypilliseksi pienviljelyseuduksi.

Itsenäisyyden ajan alkumyllerryksessä käytiin Hinthaarankin tuntumassa yhteenottoja punaisten hyökätessä Helsingistä kohti Porvoota ja valkoisten puolustautuessa. Tärkeitä sabotoinnin kohteita olivat tietysti Hinthaaran kautta Porvooseen johtava junarata sekä Bollan silta, joka panostettiinkin, mutta ei tuhottu. Punaiset valtasivat Porvoon ja sen pitäjät helmikuun alussa 1918, mutta pari kuukautta myöhemmin valkoiset päättivät sisällisodan Loviisassa ja Hangossa maihinnousseiden saksalaisten avustuksella.

Seuraavan kerran Hinthaarassa kaikui marssisaappaiden kopina, kun itsenäisen Suomen hallitus lähetti joukko-osaston tukahduttamaan Mäntsälän kapinaa 1930-luvun alussa. Joukot majoitettiin Hinthaaran kouluille ja niiden oli tarkoitus marssia Pornaisten läpi kohti Mäntsälää ja saartaa yhdessä Porvoon kaupungista saapuvien joukkojen kanssa kapinalliset. Presidentti Svinhuvudin vakavasävyisen radiopuheen jälkeen suurin osa kapinallisista laski kuitenkin aseensa ja Hinthaaraankin sijoitetut joukot saattoivat palata kasarmilleen.

Talvisodan jälkeen Porvooseen tuli ensimmäisiä evakoita Karjalasta ja Hinthaaraan eräs Lundbergin perhe Uuraasta. Rouva Fanny Rask teki aloitteen perheen auttamiseksi ja ehdotti, että Borgåbladet järjestäisi keräyksen, jotta karjalaisperhe saisi jouluksi sian teurastettavaksi. Pakinapalstalla esitetty vetoomus sai yllättävät mittasuhteet, kun rahaa alkoi virrata ja pian ne olisivat riittäneet lehmään, hevoseen ja lopulta kokonaiseen taloon. Fanny Rask lahjoitti tontin, ja niin rakennettiin lahjoitustalo, jonka tupaantulijaiset pidettiin pyhäinpäivänä 1940.

Hinthaaran IS-komppania kesällä 1941 kotisisarkoululla

Jatkosodan aikana 1941-1944 Porvoon seudulle perustettiin kolme IS- eli ilmasuojelukomppaniaa, joista yksi myös Hinthaaraan.

IS-komppanian miehistö koostui nuorisosta ja iäkkäistä miehistä, joita ei otettu rintamapalvelukseen. Sen tehtävä oli suojella alueen maantie- ja rautatiesiltoja venäläisiltä desanteilta. Siitä huolimatta venäläiset onnistuivat miinoittamaan rautatien Hinthaarassa kesällä 1941. Ratavahti huomasi kuitenkin ansan juuri ennen miehistönkuljetusjunan saapumista ja ehti pysäyttää junan.

Sodan jälkeen Porvooseen saapui lisää karjalaisia evakoita ja siirtoväkeä Hangon luovutetuilta alueilta. Hinthaaraan saapuneet sijoitettiin aluksi kotisisarkouluun Hinthaaran kartanoon.

Porvoon kaupungin ja maalaiskunnan yhdistämisestä alettiin vakavissaan keskustella 1960-luvulla, muutamien kaupungin alueliitosehdotusten jälkeen. Maalaiskunnan puolella liitokseen ei kuitenkaan ollut halua ennenkuin 1990-luvulla. 1.1.1997 Porvoon maalaiskunta liitettiin Porvoon kaupunkiin ja näin Hinthaarakin tuli osaksi kaupunkia.

———-

Onko sinulla vanhoja valokuvia tai tarinoita kylän historiasta? Lähetä niitä kyläyhdistykselle niin laitamme ne kylän sivuille. Sähköposti: hinthaarankyla@gmail.com